Syntymättömän lapsen siunaus

Tämä voi olla raskasta luettavaa, mutta jaan kokemukseni tähän. Voit myös ohittaa tämän ja mennä suoraan hoito-osioon.

Oman sydämentyöni kautta, saan kertoa, että olen kokenus myös synnytyksen, jossa lapsi oli kuollut viidennellä kuukaudella vatsaan. Tällä lapsella oli 13 trisomia, ja koin, että luonto sojasi lasta.

Koin kuolleen lapsen synnytyksen, sekä kaavinnan sen jälkeen. Tapahtumasta ei jäänyt hyvä olo monellakaan tapaa, kuten hoitohenkilökunnan käytös minua kohtaan, ei ollut hyvä. Mutta surutyössäni, sain jonkin ajan kuluttua kokea unen, jossa sain hoitaa tätä lasta ja se toi minulle valtavaa lohtua. Myös tämä sielu, joka oli tullut herättelemään perhettäni, joka ei ollut uudelle elämälle valmis, teki valtavan työn. Tämä sielu ilmaantui minulle kerran jälkeenpäin. Näin autokolarin, jossa lapsi kuoli. Perhe riiteli ja lapsi oli toissijainen heidän elämässään. Kun lapsi kuoli, oli perheessä kohdattava monia asioita ja heidän elämänsä muuttui. Tämä sielu oli tullut kertomaan, että hän ei koskaan syntyisi maailmaan olemaan pitkäksi aikaa, vaan hänen tehtävänsä oli toimia herättelijänä. 

Minulle tämä raskaus ja kokemus oli todella raskas, mutta ymmärsin hyvinkin, ettei hän olisi voinut syntyä tähän maailmaan siinä kohti. Aika ei ollut oikea. 

Toivota sielu tervetulleeksi

Tämän jälkeen, sain mahdollisuuden hyvin pian raskautua uudelleen. Lapsi oli erittäin toivottu kaikille. Mutta hän meinasi kuolla synnytyksessä. Vuosia, tämä poika ajatteli, että hänen kuuluu kuolla. Hän uhaksi tappaa itsensä. Hän syntyi napanuora tiukasti kaulan ympäri kiertyneenä ja uhkasi hirttää itsensä. Minun oli hyvin vaikea ymmärtää tätä, että niin kaunis sielu, niin suuri valonlapsi halusi poistua. Elämä tuntui hänestä aina raskaalta, ja ihmettelin, että miksi näin. Kunnes ymmärsin, että näin suuri valo, ei tunne kuuluvansa tänne ja että häntä seuraa suvun karmat. Tähän on myös oma hoitonsa ja siitä toisessa tekstissä.